Jättimäinen neule.
Tänään oli ensimmäinen asuntonäyttö kodissani, jouduimme koiran kanssa hetkeksi alta pois. Rakennuksen ympärillä näkyi oransseja myytävänä- ja esittely -kylttejä, on kovin avuton olo kun koti voi olla jonkun muun hetkellä millä hyvänsä. Tukeudun puolen vuoden irtisanomisaikaan.
Perjantaina lähdin Lauran kanssa tutustumaan Open Bariin. Sisäänpääsy narikan hinnalla ja drinkkiliput 3€, en kuitenkaan osaa sanoa pidinkö paikasta vaiko en. Kenties hieman kolkko. Etkot Ullanlinnassa Hannan kanssa, siitä laserpartyissa pyörähtämään. Discovaloja, johnnydeppnaamari sekä savukone yksiössä. Jatkot turkkilaisten luona Kontulassa. "Minä nukun Lauran vieressä!"
Harkitsen jossain mielen perukoilla pääkaupunkiseudulle muuttamista. Helsingissä kuluu kuitenkin suurin osa ajastani. Toisaalta Riihimäellä on halvempaa, ja yksi työpaikoista. Se tärkein. En pysty vieläkään luopumaan lastenhoidosta, ymmärsin sen viedessäni kehitysvammaista esikoista uimaterapiaan torstaina. Se molemminpuoleinen ilo, kun on oppinut uimaan itse kellukkeiden avulla. Lapsi ei ehkä osaa puhua, mutta naurussa kuului onnellisuus. On kunnia saada seurata kasvamista jo toista vuotta.
Kokoan viimeisiä pennosia kasaan selvitäkseni Lontoosta takaisinkin. 14 hengen sekamakuusali hostellissa on varmasti opettavainen kokemus, toivottavasti tapaan muitakin reppureissaajia.
Tein uudella sisustussermillä piilon itselleni, mörköpeittoon kääriytyneenä on hyvä soitella nurkassa kitaraa.
Kitaraa, jossa on yhä vain viisi kieltä, en ole saanut aikaiseksi vaihtaa uusia.
Kuvausprojektien oltua tauolla taas tovin, mainittakoon että tämä vuosi polkaistiin käyntiin Olavi Uusivirran musiikkivideon kuvauksilla. Siinä vasta kohtelias, omaperäinen ja hyvällä tavalla lapsenomainen ihminen.
Kauneus sekoittaa mun pään -video julkaistaan näillä näkymin tammikuun lopussa.
Tytöt poseeraa nätisti kun meikä on vielä ihan lysyssä silmät puoliks kiinni. Hidas.
Kahvikupin reunasta puuttuu pala. Terävä pyöreys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Say something!