sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Heitä jotka pois päin kulkee, niin tuskin kaivataan




Määritelmältään määrittelemätön. Jussi Hakulisen Joonatan saa surulliseksi vaikka oon kuullu sen tänään kolmekymmentä kertaa. Menee samaan kastiin Pelle Miljoonan Gabrielin kanssa. Ei mun huulipunat yleensä oo noin levinneet. Nyt soi Yö, jota koskaan ei ollutkaan. Piti tavata eräs henkilö tänään, mutta tekisin sen mieluiten päivänvalossa. Sain puheluita ja fb-viestejä "nainen, toi sun tukka! mitä ihmettä?!" Iskeekö paniikkeja. Poltan jouluntuoksuista kynttilää ja dippaan kurkkuviipaleita ja viinirypäleitä tsatsikiin. Toin mausteseoksen seikkaillessani Kreikassa, ostin sen joltakulta rodoslaiselta naiselta, joka tiesi missä RIIHIMÄKI on. Koska hänen kälynsä asui ainakin silloin täällä. Mun on pakko päästä sinne takaisin. Eleco, Billy, Fernando, Jimmy, Jamal, Kostas, Marion, Joakims, Kit, Nik, Kurt, I miss you. Muistan jätkän joka näytti ihan Kurt Cobainilta. Mulla on sen numero mutten pysty tekstaamaan Ruotsia kauemmas. Joku päivä uskallan kokeilla soittaa. Se tuntu maailman isoimmalta tripiltä kun tanssittiin hitaita, ja musta näytti ku oisin ollu taivaassa Cobainin kanssa. Uskomattomat sattumat seuraa toivottavasti koko loppuelämänikin. Jostain tuli mieleen ruumisautomies, joka rakastui mun huulipunaan. Puhutaan unelmista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Say something!