sunnuntai 27. marraskuuta 2011

DCB @ Rokkikellari Helsinki




Oon outolintu ja sä tiedät sen
anyway elän lentäen vieraiden viineistä nauttien
Aina parempiin bileisiin liidellen
Ei maailma mulle antanut kultaista lusikkaa
silti nauran laulan ja ihastun voin säännöt unohtaa



Perjantaina olin iltamyöhään koululla iltatilauksessa, mutta onneks kotona oli ihanasti Tinja paistanu pizzan ja laittanut saunan päälle. Hengailun jälkeen havahdun noin 3-4 tunnin yöunista lauantaikoulupäivään, josta käytännössä suoraan Peten kautta Helsinkiin Damian Cullen Bandin keikalle Rokkikellariin.
...mestaan jossa on ehkä maailman hankalin tupakkakopin ovi.

Wohoo, Ramonescovereita , I like.

Oli mahtavaa nähdä taas tuttuja. Aamuyöstä iski yöpaikkakriisi, joten päädyttiin aika mielenkiintosella kuuden hengen porukalla bussimatkan päähän yksiöön - oho. Kiitän majoituksesta, arvostan tosi paljon varsinkin kun osa ihmisistä ei tuntenut mua ennestään mistään. Yö sateessa ulkona ei oikein innostanu. Aamulla yhdentoista maissa heräsin, kiepautin takkuiset hiukset ponnarille, pyyhkäsin pahimmat poskilla olevat ripsarit pois, heitin rotsin päälle ja korkkarit jalkaan , varmaan elämäni nopein lähtö mestoilta koska olin pihalla hetkessä enkä välittäny yhtään miltä näytin, edistystä. ...Oli ainakin siihen asti kun samantien oven avattuani silmissä sumenee, iskee oksennusrefleksi ja jalat meinaa lähteä alta --> istahdin portaille huojumaan. Verensokerit varmaan törkeen alhaalla koska en ollu syöny lähes vuorokauteen mitään, onneks helpotti.


ps.
holtittomuus, iäkkäämpi groupierouva tuhos koko naistenvessan näin kauniisti sanoen paskomalla mekkoonsa,hajottamalla meikkinsä lattialle, heitellen kenkiään ympäriinsä, hoippuen sekä oksennellen.
On sanoinkuvaamatonta nähdä muijan toikkaroivan ympäriinsä mekko takaa aivan ulosteessa, myös naistenvessan kunto oli varsin uskomaton.
...olenpa hyvä ihminen, poimin sen hajuvesipullon lattialta ja kävin myöhemmin viemässä sen lady huonokuntoiselle.
Lisäks mainittiin siitä baarin työntekijöille ja iäkkäämpi lady sai käskyn lähteä kotia kohti.





Jo reissussa rähjääntynyt.






Surkeat kuvat bändistä ja kengistä, mutta söpöt bootsit ostin kirppikseltä ohimennen.





sormus Intian Basaarista, rakastan paikan myyjiä kun ne on persooniltaan niin mahtavia.
Alla olevat muita uutuuksii.






Omistan ennestään samanlaisen hameen eri kuosissa:





Onpa tostaki kuvasta aikaa.
Luulen olleeni tuolloin kevyempi kuin nyt, ainakin kuva näyttäisi siltä.



Tuli koettua taas niin randomhetkiä,
hyvin, hyvin hämääviä momentteja,
mutta onneks tällaista sattuu nykyään sen verran usein etten tunne enää olevani vierailla vesillä.
Mikään ei oo mahdotonta ja kaikkeen pystyy kun haluu.


sä etsit jotain uutta
jonka kanssa ihmetellä tulevaisuutta
Tämäkin kaupunki on täynnä ihmisiä
osa niistä viisaita
osa ei

Olenko se minä jota sinä olet kaivannut?
Olenko se minä jota sinä olet tarvinnut?
Olenko se minä jota sinä olet kaduilla huudellut?
Olenko se minä jota sinä et koskaan suudellut?

Sylisi on lämmin koti
muukalaiselle
huulesi huumetta on haluaville

Tämäkin kaupunki on täynnä ihmisiä
osa niistä viisaita
osa tyhmiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Say something!