One Look Could Kill

Olenpas laiminlyönyt postailun taas ihan huolella. Löytyy kuitenkin aika hyvä peruste, nimittäin koeviikko. Enää on onneksi englanninkoe, joten eiköhän tästä taas selvitä hengissä. Torstaina siirryn taas lukiolta takaisin hotelli- ja ravintola-alan opintoihini, mikä kylläkin jännittää ihan hirveästi koska oon ollut sieltä sen puoli vuotta poissa. Pikkasen jälkeenjäänyt fiilis.


Ihan ensin, kertokaa ihmiset rakkaat että näytänkö mä muka äidiltäni ? Kuulen nimittäin sitä tosi usein, viimeksi lauantaina , ja alkaa pikkuhiljaa turhauttaa koska mä näen meissä HYVIN VÄHÄN yhdennäköisyyttä. Äitistä oli vaikea löytää kuvia (ja vielä vaikeempi edes jotenkuten onnistuneita kuvia), vasemman- ja oikeanpuoleiset on vanhoja, vuodelta -95.




Viime keskiviikkona kävin taas Elinan ja Alexin kanssa Tragic Gunnsien keikalla, tällä kertaa Helsingin Arabiassa. Oli taas aikamoista sekoilua se perille löytäminen, hypättiin ratikastakin väärässä paikassa.
Kuvia en viitsi keikasta laittaa, kun noita TG kuvia täällä on jo ihan riittävästi, ehkä vaihteeksi kirjoittelen muustakin !

En yleensä koskaan pidä pipoja, mutta nää pakkaslukemat kyllä jo vaatii sen. Ylpeys ei kuitenkaan antanut lähteä keikalle talvitakissa, joten nahkatakilla mentiin. Onneks sen alla oli huppari.



Lauantaina sukujuhlien lisäksi kävin ex tempore Koop Arposen akustisella keikalla Riihimäen kauppakeskus Atomissa. Porukkaa oli yllättävän paljon paikalla, mutta livahdin silti yhteiskuvaan ja hakemaan nimmarin.
Niin mikä bändäri.Olin positiivisesti yllättynyt, en yleensä kuuntele Koopin tyylistä musiikkia, mutta sen ääni kyllä kieltämättä on upea. Varsinkin joululaulutulkinnat meinas jopa herkistää mut.
Lisäksi hänellä oli mukanaan kaksi jotain ystäväänsä, Lontoosta ja Manchesterista. Nämä ystävämiehet sitten soittelivat kitaroita ja lauloivat taustalaulut, ja komealta kuulosti.

Tein kyllä samaisella reissulla päivän hyvät työt: annoin nimmaripaperia eräälle naiselle ja tämän pojalle, luovutin paikkani liikuntarajoitteiselle henkilölle ja päästin pikkutyttösiä eteeni nimmarijonossa.
Ystävällisyys kun ei maksa mitään.
Tuli itsellekin tosi hyvä olo, kun näki ihmisten vilpittömän kiitolliset ja hymyilevät kasvot <3

Ei sitten YHTÄÄN tahrainen peili meillä.
Mutta arvatkaa vaan hyödyttääkö peilejä täällä pyyhkiä, kun Joona 10v. on hetken päästä kavereineen niitä lääppimässä.

Lähdin siis akustiselle keikalle hiukset hyvin laitettuina:



... No, jostain kumman syystä yhteiskuvassa näytänkin siltä että olisin pilvessä, hiukset on ihan lässähtäneet ja huulipunasta jäljellä vaan rajaukset.
Hei kuka onkaan tuo hehkeä tapaus.

Uusimmassa Demissä on muuten mun kirjoittama levyarvio, ja lehden alussa olevat "Miksi, oi miksi?" sekä osa "On ihan jees..." on mun käsialaani myöskin.
Tammikuun lehteen pitäisi tulla juttu mun toimittajaharjoittelustani, ja todennäköisesti samalla julkaistaan myös toinen pieni lehtijuttu jonka kirjoitin.
Sain A-lehdiltä (Demi sekä Kauneus & Terveys joissa harjoittelin) oikein hyvän työtodistuksen, ja olen varma että siitä on hyötyä sitten joskus tulevaisuudessa.

Tapahtumamainostusta:


4.12. Riihimäellä Monari Gaala
 naisille iltapuku/hame ja jätkille sitten puku. 7lk-17-vuotiaille suunnattu. Klo 18-22

4.12. Tragic Gunns Arkissa
Tapahtuma alkaa klo 18 ja paikalla on muitakin bändejä.

4.12. Ihan Nasta - minifestari Hämeenlinnassa
 Sijainti oli muistaakseni Monitoimitalo Arxin Keinusali, 2€ hinta ja esiintymässä mm. Snow White's Poison Bite. Alkaa klo 18.30.



Suosittelen!
Tykkään, kun kaikki kivat tapahtumat on päällekkäin.